Väinö Jaakonahon sotatie

Sotaveteraani, rajavartiomestari Väinö Jaakonaho syntyi 31.3.1919 Haapajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla maanviljelijä ja mestaripyöräilijä Juho Jaakonahon pojaksi ja kuoli 31.7.2010 Ilomantsissa.

Nuoressa tasavallassa maanpuolustushenki oli vahva. Väinö liittyikin Haapajärven suojeluskunnan poikaosastoon. Nuorella iällä hän alkoi osallistua hiihtokilpailuihin ja jatkoi kilpaurheilua lähes 80-vuotiaaksi asti.

Sota mullisti Väinön ja koko hänen sukupolvensa elämän. Ensimmäiset enteet sodasta tulivat, kun Väinö lähti linnoitustöihin Karjalan Kannakselle kesällä 1939. Varusmiespalvelus alkoi talvisodan aikaan. Jatkosodan taisteluihin hän osallistui JP3:n konekiväärikompaniassa puolijoukkueenjohtajana.

Väinön sotatie alkoi kesäkuussa 1941 Korpiselästä, josta osasto Laguksen eteneminen suuntautui Loimoian kautta Salmiin ja edelleen Aunukseen ja Syvärille ja sieltä Latvaan ja Äänislinnaan, josta osasto Lagus siirtyi valtaamaan Karhumäkeä ja Poventsaa. Väinö osallistui Kuuterselän torjuntataisteluihin 1944. Väinö haavoittui jatkosodassa Povetsassa ja Kuuterselässä. Hän oli mukana myös Lapin sodassa.

Hän aloitti Rajavartiolaitoksen palveluksessa 1945 ja toimi vartiopäällikkönä ja joukkueenjohtajana Möhkössä, Nehvossa, Leminahossa, Kiitsanjärvellä ja Valkeavaarassa. Hän jäi eläkkelfe 1965 rajavartiomestarina.