Jaakonahon Suku ry:n 1995-2017

1. sukukokous

Jaakonahon Suku ry. perustettiin ensimmäisessä sukukokouksessa 16.7.1995 Jaakolassa ja merkittiin yhdistysrekisteriin seuraavana vuonna 1996 n:o 166973. Perustava kokous oli samalla lähtölaukaus Antti Jaakonahon 1970-luvulla kirjoittaman sukukirjan uudistamiselle, joka annettiin hänen tyttärensä, farmaseutti Laura Yrjönmäen tehtäväksi. Kokoukseen osallistui 40 sukuun kuuluvaa, josta perustajajäseniksi liittyi 27 suvun jäsentä.

2. sukukokous

Toinen sukukokous 29.6.1996 Jaakolassa, keskittyi julkaistavan sukukirjan tietojen täydentämiseen. Kokoukseen ja seuraavana päivänä pidettyyn juhlaan osallistui yhteensä n. 90 sukuun kuuluvaa. Todettiin, että sukuseuraan oli liittynyt 72 jäsentä. Suvun ensimmäiseksi "Nestoriksi" kokouksessa nimettiin toimittaja Hilkka Tukkimäki Kuopiosta.

1997 sukuseuran hallitus otti sukukirjan painattamisesta ja markkinoinnista kustannusvastuun. Painotyöstä tehtiin vuoden lopulla sopimus Suomen Hieroglyf Oy:n kanssa.

Haapajärvellä olevat suvun vanhat haudat viidenteen sukupolveen otettiin sukuseuran hoitoon ja vanhat hautakivet ja metalliristit kunnostettiin kesän aikana.

Haapajärvi-Seura ry. palkitsi sukuseuramme viirillään ensimmäisenä sukuseurana Haapajärvellä.

1998 maaliskuun puolessa välissä sukukirja "Sukutalo Jaakola" saatiin myyntiin ja 500 kappaleen painatuksen todettiin tulleen maksamaan yhteensä 50.778 markkaa.

3. sukukokous

Kolmannessa sukukokouksessa 27.6.1998 sukutalo Jaakolassa, johon osallistui 34 suvun jäsentä, sukukirja "Sukutalo Jaakola" julkistettiin. Sukukirjaamme esitteli lehdistölle sen kirjoittaja Laura Yrjönmäki, joka myös jatkossa pitää sukutiedot ajan tasalla. Muutoksista päätettiin lähettää sopimuksesta kirjojen omistajille liite sukukirjaan.

Kokouksessa päätettiin ottaa sukumme tunnukseksi vuonna 1917 Jaakolan talokeskuksesta tehty piirros sekä kutsua yli 80-vuotiaat sukumme jäsenet kunniajäseneksi ja vapauttaa jäsenmaksusta.

4. sukukokous

Sukukokoukseen 15.7.2000 Jaakolassa osallistui 35 suvun äänivaltaista jäsentä. Kokouksen avaukseksi yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Jaakonaho julkisti kirjoittamansa kirjan "Isäni sota - isänmaa-ystävän päiväkirja". Puheenjohtaja totesi, että suvun jäseniä suoraa alenevassa polvessa on noin-lukuina elossa: 8. polvi 66, 9. polvi 250, 10. polvi 339, 11. polvi 105 eli yhteensä 760 henkeä sekä lisäksi sukuun tulleet aviopuolisot.

Kokouksen jälkeen päätettiin lähteä sukupäivälliselle ja juhlimaan seuran viittä toiminnan vuotta Katariinan Kartanoon Pyhäjärvelle. Teemana oli suvun kaupallinen yritystoiminta. Siellä puheenjohtaja luki laatimansa Jaakonahon Suku ry:n 5-vuotishistoriikin. Sukupäivälliselle osallistui 45 suvun jäsentä. Ennen kokousta keväällä sukuhallitus oli päättänyt antaa suvun vanhat Haapajärvellä olevat haudat 8 kpl Haapajärven seurakunnan hoidettavaksi.

2001 sukuseuran hallitus päätti avata internetissä www-sivut sukuseuralle. Sivujen tekstit ja kuvat toimittaa puheenjohtaja ja teknisesti sivuja hoitaa hänen poikansa Kari Jaakonaho Jyväskylässä.

2002 sukukirjamme sai jatkoksi Laura Yrjönmäen omakustanteena kirjan "Satavuotiaat". Olihan kulunut 300 vuotta suvun asettumisesta, 200 vuotta sitten perustetun sukutalomme maisemiin ja sata vuotta sukumme kyläkauppatoiminnasta sekä Oksavalla kauppaa pitäneen Antti Jaakonahon syntymästä. Kirjaan liittyy Antti Jaakonahon lapsilleen kirjoittama historiikki "Kyläkauppa". Jaakonahojen maanviljelijä- ja kauppiassuvun tarinat kertova kirja julkistettiin 13.07.2002 sukuhallituksen kokouksessa. Sadan kappaleen painoksesta sukuseura otti myyntiin puolet.

5. sukukokous

Sukukokoukseen 12.07.2003 sukutalo Jaakolassa osallistui viitisenkymmentä sukuumme kuuluvaa. Kokouksen avaukseksi puheenjohtaja esitti sukukokousten historiikin.

Päätettiin hankkia yhteinen hautamuistomerkki suvun kantaisä, sotilas Johan Johaninpoika Sjöbergille s.1717, k.1759 ja hänen pojalleen, Jaakonahon sukutilan perustajalle Jakob Johaninpoika Jaakonaholle s.15.08.1744, k.10.04.1828. Muistomerkki paljastetaan Jaakonahon sukuhaudalla seuraavan sukutapaamisen ja sukuseuramme 10-vuotisjuhlan ohjelmassa heinäkuussa vuonna 2006.

Varat muistomerkkiin kerätään kirjavaraston myynnillä ja jäsenmaksulla. Jäsenmaksuksi vahvistettiin 10 euroa hengeltä vuodessa.

Suvun vanhoista valokuvista kerätään kokoelma kuvakirjan julkaisemista varten. Järvelän talon historiasta toivottiin sukuhaaran jäseniltä historiikkia, joka jo työn alla.

Sukutapaaminen aloitettiin tutustumalla Haapajärven vasta remontoituun kirkkoon, "Kristuksen kirkastumisen kirkkoon", jota esitteli kirkkoherra Kari Tiirola, ja suvun osuudesta kirkon hallinnossa kertoi puheenjohtaja Pasi Jaakonaho. Kirkon uudistamisen 1,2 miljoonan euron kustannuksista lähes puolet maksaneet uudet urut esitteli musiikilla kanttori Katri Syrjäniemi.

Sukumme ammateista esittelyvuorossa olivat Kalajoen Kärjät. Perheensä turkistarhauksesta kertoi Eeva Eerontytär Manninen ja Lastaus Heikki Kärjä Oy:n historiasta Anu-Maija Heikintytär Kärjä.

Sukutalo Jaakola -sukukirjan tietojen täydentämistä päätettiin jatkaa ja sukukirjan ostajat saavat liitteenä ajan tasalla olevat tiedot lisäyksistä ja muutoksista. Paperilla lisäykset lähetetään pyynnöstä sukukirjan omistajille kopiointikustannushintaan ja sähköpostitse ilmaiseksi.

6. sukukokous

Jaakonahon suvun kuudes sukutapaaminen ja sukukokous 15.7.2006 sukutalo Jaakolassa veti mukaan yli 60 sukuun kuuluvaa, joista ilahduttavan suuri osa nuoria. Tapaaminen aloitettiin paljastamalla sukuhaudalla kolmen ensimmäisen polven yhteinen hautamuistomerkki.

”Tämän hautakiven avulla sukumme juuret ovat näkyvissä ja historia läsnä. Tämän sukuhaudan kivistä voimme lukea suoraa alenevassa polvessa seitsemän sukupolven nimet. Rakkaat sukumme nuoret: Kuusi sukupolvea on jo työnsä tehnyt ja matkansa päättänyt. Meitä seitsemännen sukupolven edustajia, Johan Jaakonaho / Jylkän jälkeläisiä on vielä jäljellä 53 ja Jakobin veljestä Petteristä polveutuvassa Hirsikankaan sukuhaarassa 14. Mutta elämä jatkuu teissä nuoret, teissä on sukumme tulevaisuus”, sanoi puheenjohtaja Pasi Jaakonaho paljastuspuheessaan. Haudalla puhui myös Reko Kauranen ja laulettiin kiitosvirsi 332. ”Herraa hyvää kiittäkää…”

Jaakolassa puheenjohtaja esitti sukuseuran 10-vuotishistoriikin, osanottajat esittäytyivät perheineen, Jylkän sukuhaarasta kertoi Maija-Liisa Toiviainen ja Jaakonahon Suku ry:n www-sukusivujen mahdollisuuksista nettisukupolvien tiedotus- ja yhteyskanavana kertoi sivujen pitäjä Kari Jaakonaho.

Sukuseuran toimintaa hallitus sai valtuudet jatkaa entiseen tapaan. Viiden sukupolven hautojen hoitoa jatketaan ja sukukirjan tietoja täydennetään. Sukusivujen pitäjä lupautui varustamaan sivut vieraskirjalla, johon liittyy mahdollisuus nettipalstalla keskusteluun.

Sukukokous valitsi yksimielisesti suvun ”Nestoriksi” rajavartiomestari Väinö Johannes Jaakonahon Ilomantsista s. 31.3.1919 Haapajärven Oksavalla. Hallituksen perustelujen mukaan hän edustaa kaikkia niitä ominaisuuksia joita Jaakonahon suku arvostaa, eli isänmaallisuutta, maanpuolustustahtoa ja paljon aikaansaavaa ahkeruutta. Kova työnteko ja urheiluharrastus ovat luoneet kuntopohjan, jolla Väinö on selvinnyt elämän kovistakin kokemuksista.

Väinö osallistui talvi- ja jatkosotaan sekä lapinsotaan ensin konekivääriampujana ja aliupseerikoulun käytyään jatkosodassa konekiväärijoukkueen johtajana. Kolme haavoittumista sodassa ja 25 % invaliditeetti ovat johtaneet hänet aktiiviseen sotainvalidityöhön Ilomantsissa. Sodan jälkeen hänet on palkittu VR 4:llä sekä VM 1 ja VM 2 ja SVR 1 kultaristillä.

Varsinaisen elämäntyönsä Väinö teki rajavartiostossa Ilomantsissa, jossa sotilasarvoltaan vääpelistä tuli esimies ja rajavartiomestari. Harrastuksiin kuuluivat urheilu, metsä- ja puutyöt, mehiläisten hoito ja kalastus. Puolustusvoimien hiihdon suurmestarin arvo ja sotainvalidien Ansioristi 1995, kertovat miehestä paljon.


7. sukukokous

Jaakonahon Suku ry:n seitsemäs sukutapaaminen ja sukukokous 11.07.2009 Jaakolassa keskittyi sukututkimukseen ja kantaisämme Johan Johaninpoika Sjöbergin elämäkerran muisteluun. Hänen kuolemastaan kun oli kulunut 250 vuotta. Päivä aloitettiin laskemalla kukkalaite kolmen ensimmäisen sukupolven hautamuistomerkille. Muistosanoissaan puheenjohtajamme Pasi Jaakonaho aloitti kantaisämme muistelun, jota jatkoi elämäkertatiedoilla sukutalo Jaakolassa.

”Rakkaat sukulaiset ja ystävät. Olemme kokoontuneet tekemään kunniaa sukumme kantaisälle Johan Johaninpoika Sjöbergille, jonka kuolemasta on kulunut 250 vuotta. Kolme vuotta sitten seisoimme tällä paikalla paljastamassa tämän hautakiven.

Suomen kansalla on ollut vaikeita aikoja, niistä yksi pahimpia oli Suuri Pohjan Sota, eli kansanomaisesti Isoviha, jonka aikana kantaisämme Johan Sjöberg syntyi. Maamme oli silloin venäläisen sotaväen miehittämä, joka verotti ja ryösti kansalta kaiken mitä irti saivat.

Suomalaisten orastavaa kansallistunnetta vihollinen ei kyenneet nujertamaan. Venäjä joutui antamaan periksi ja tekemään suomalaisille myönnytyksiä. Juuri silloin, vuonna 1717, kun kantaisämme syntyi, suomalaisille palautettiin käyttöön Ruotsi-Suomen lait ja virkakunta.

Tällaiseen maailmaan syntyi kantaisämme Johan. Ilmeisesti Norjan sotaretken jälkeen Ruotsissa kuolleen karoliinisotilas Johan Sjöbergin poikana, jonka jälkeläiset ovat veren perintönä saaneet ehdottoman isänmaan rakkauden ja velvollisuuden tunnon.

Johan merkittiin sotilasluetteloon ruotusotamiehen varamiehenä jo 14-vuotiaana 1731. Tehtävässä hänelle opetettiin mm. siihen aikaan harvinainen luku- ja kirjoitustaito. Ruotusotamiehenä hän palveli maataan vuoteen 1745, josta silloin terveyssyistä erosi ja ryhtyi maanviljelijäksi. Hän kuoli vuonna 1759 vain 42-vuotiaana, pari vuotta aikaisemmin perustamansa 1/24 manttaalin Törmälän R:no 21 uudistilan isäntänä.

Jumalan siunaus on seurannut sukuamme, sillä sotilas Johan Sjöbergin jälkeläisiä on keskuudessamme tuhatmäärin. Jaakonahon sukukirjaan merkittynä heistä on mukana vain osa, sillä kolmatta sukupolvea edustavan Johanin siskoilla Marialla, Carinilla ja Walborgilla on suuret joukot sukuseuraamme kuulumattomia jälkeläisiä.

Rakkaat sukumme nuoret: Kuusi sukupolvea on jo työnsä tehnyt ja matkansa päättänyt. Mutta elämä jatkuu teissä nuoret, teissä on sukumme tulevaisuus.

Hiljennymme nyt kunnioittamaan sukumme kantaisää ja muita esi-isiämme kukkalaitteella. Samalla muistamme viime sukukokouksen jälkeen poisnukkuneita sukumme jäseniä. Taivaan Isä sukuamme siunatkoon.”


Lopuksi laulettiin virsi 332.

Sukutalo Jaakolassa sukuumme Carinin sukuhaaraan kuuluva sukututkija, insinööri Markku Tahkokorpi esitteli mielenkiintoisesti laajaa sukututkimustaan, jonka tietokoneen luetteloista löytyy jo yli 20 tuhatta nimeä. Esillä olivat myös Jaakonahon suvun oman sukukirjan täydennykset, jotka on kirjannut ”Sukutalo Jaakola” sukukirjamme koonnut farmaseutti Laura Yrjönmäki.

Sukukokouksessa päätettiin jatkaa uusien henkilötietojen kirjaamista ja sukuhautojen hoitoa. Sukuhallitukseen valittiin Marko, Pasi ja Paavo-Jaakko Jaakonaho Haapajärveltä, Mauri Jaakonaho Espoosta, Ilpo Hautakangas Kärsämäeltä, Maija-Liisa Toiviainen Ylivieskasta sekä yleisvarajäseniksi Elina Kuuri Sodankylästä ja Tarja Saurén Vihdistä. Hallitus sai valtuudet nimetä keskuudestaan toimihenkilöt.

Jaakonahon Suku ry:n hallituksen juhlakokous 27.06.2010 sukutalo Jaakolassa.

Käytiin yleiskeskustelu sukuseuran toiminnan jatkamisesta. Toimintaa päätettiin jatkaa sukukokouksen hyväksymällä toimintasuunnitelmalla ja saattaa suvun jäsenlista osoitteineen kuntoon sekä samalla sukutietojen lisäykset ajan tasalle. Samalla päätettiin ottaa suunnitteluun sukukirjan kakkososan julkaiseminen ja kirjojen markkinoinnin tehostaminen. Sukukirjan tulisi olla jokaisessa sukulaisperheessä.

Sukuseuran yleinen kokous 11.7.2009 oli jättänyt toimihenkilövalinnan hallitukselle. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Mauri Jaakonaho. Mauri on työkseen tottunut uutta suunnittelemaan. Esimerkiksi hän teki merkittävän työuran Valmet-konsernin johdossa ja myöhemmin Metso-konsernissa, josta jäi eläkkeelle. Mauri oli menestyksellä mukana ideoimassa valtakunnallista Ilmatorjuntamuseota Tuusulaan ja on edelleen konsultaatio-suhteessa säätiöön. Varapuheenjohtajaksi valittiin edelleen Marko Jaakonaho sekä sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi entinen puheenjohtaja Pasi Jaakonaho. Sukusivujen pitäjäksi netissä valtuutettiin edelleen Kari Jaakonaho.

8. sukukokous

Jaakonahon Suku ry:n kahdeksas sukutapaaminen 4.8.2012 oli tarkoitus järjestää rantapäivän merkeissä, sillä sukutalomme Jaakolan kohdalta alkaa Kalajoki kahtena väylänä, joiden väliin jää luonnonkaunis Isosaari. Kaatosade kuitenkin esti rantaretkeilyn, mutta tapaaminen sukutalossa oli jälleen mieliin jäävä kokemus.

Sukumme kantaisän sotilas Johan Sjöbergin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 295 vuotta. Siksi tapaaminen aloitettiin kukkalaitteen laskemisella kolmen ensimmäisen polven muistomerkille. Historian tutkimus todistaa, että Johan Sjöberg syntyi 1717 todennäköisesti Ruotsissa kuolleen samannimisen karoliinisotilaan poikana.

Ruotsin kruunu maksoi sotilaittensa perheellisille leskille eläkettä ja pojat koulutettiin sotilaiksi. Varmaan juuri siitä syystä kantaisämme merkittiin sotilasluetteloon ruotusotamiehen varamiehenä jo 14-vuotiaana v.1731. Tehtävässä hänelle ajan tavan mukaisesti opetettiin mm. siihen aikaan harvinainen luku- ja kirjoitustaito. Ruotusotamiehenä hän palveli maataan vuoteen 1745, josta terveyssyistä erosi ja ryhtyi maanviljelijäksi. Hän kuoli vuonna 1759 vain 42-vuotiaana, pari vuotta aikaisemmin Järvenpään torpasta perustamansa, 1/24 manttaalin Törmälän uudistilan isäntänä.

"Tämän kolmen ensimmäisen sukupolven kantaisien muistomerkin sukuseuramme hankki kuusi vuotta sitten ja se paljastettiin 15.7.2006. Hautakiven avulla sukumme juuret ovat näkyvissä ja historia läsnä sillä tämän sukuhaudan kivistä voimme lukea suoraa alenevassa polvessa nimiä seitsemästä sukupolvesta. Kuusi sukupolvea on jo elämäntyönsä päättänyt ja siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Meitä seitsemänteen sukupolveen kuuluvia on vielä elossa Jaakonahoja 30 ja Hirsikangas-Jylkkiä 10. Teille nuoremmille ikäluokille kuuluu tulevaisuus myös sukuseuran toiminnasta. Jumalan on siunannut sukumme vaiheita, niin että voimme tyytyväisinä jatkaa eteenpäin", totesi sukuseuramme sihteeri sukuhaudalla. Lopuksi laulettiin virrestä 332 1-4 säkeistöt.

Jaakonahon Suku ry:n vuosikokouksesta 4.8.2012 kello 12.00 sukutalo Jaakolassa avasi Harri Harju, joka toimi myös kokouksen puheenjohtajana. Kokouksen sihteerinä toimi yhdistyksen sihteeri Pasi Jaakonaho. Kokoukseen osallistui 30 äänivaltaista suvun jäsentä.

Vahvistettiin hallituksen esittämä toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuosille 2013 - 2015 jolloin on yhdeksäs sukutapaaminen. Liittymis- sekä jäsen/tukimaksuksi vahvistettiin 10 euroa vuodessa.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Paavo-Jaakko Jaakonaho, varapuheenjohtajaksi Reko Kauranen, sihteeri/rahastonhoitajaksi Pasi Jaakonaho, Mauri Jaakonaho, Satu Jaakonaho, Maija-Liisa Toiviainen ja yleisvarajäseneksi Elina Ylitepsa. Toiminnan tarkastajiksi valittiin Simo Jaakonaho ja Harri Harju, varalle Esa Kinnunen ja Niilo Jaakonaho

Kokouksen lopuksi sihteeri Pasi Jaakonaho kertoi sukuseuran nettisivustojen saaneen uuden lisän, sillä sivustojen pitäjä Kari Jaakonaho on avannut Google + :aan Jaakonahon sukuseuralle mahdollisuuden julkaista suvun vanhoja valokuvia. Kuvat tietoineen voi toimittaa sivuille tallennettavaksi sukuseuran sihteerille.

9. sukukokous

Jaakonahon Suku ry juhlii kantaisänsä sotilas Johan Sjöbergin syntymän 300-vuotispäivää 2017. Siihen mennessä päivitetään sukutiedot ja julkaistaan uusi sukukirja. Neljän sukuhaaran suoraa alenevassa polvessa olevia voidaan kohta kirjata tuhannes elossa oleva henkilö. Kaksikymmentä vuotta toiminut sukuseura julkaisi ensimmäisen sukukirjansa ”Sukutalo Jaakola” vuonna 1998.

Sukuseuran yhdeksännessä sukukokouksessa 1.8.2015 sukutalo Jaakolassa perustettiin kirjatoimikunta, johon hallituksen lisäksi valittiin Harri Harju ja Markku Tahkokorpi. Sukutietojen päivityksiä otetaan vastaan 2016 vuoden loppuun asti.

Sukuseuran puheenjohtajana jatkaa Paavo-Jaakko Jaakonaho, varapuheenjohtajana Reko Kauranen ja sukutietoja vastaanottavana sihteerinä Pasi Jaakonaho. Muut hallituksessa Maija-Liisa Toiviainen, Satu Jaakonaho, Risto Jaakonaho ja varajäsenenä Panu Jaakonaho.

Yhdeksäs tapaaminen aloitettiin perinteisesti kunniakäynnillä sukuhaudoilla ja laskemalla kukkalaite kantaisämme Johan Sjöbergin kolmen polven hautamuistomerkille. Menneitten polvien muistolle nimetyn kukkalaitteen laskivat puheenjohtajamme Paavo-Jaakko Jaakonaho ja sihteeri Pasi Jaakonaho. Varapuheenjohtaja Reko Kauranen totesi puheessaan, miten tärkeää ihmiselle on juuriensa tiedostaminen. Perinteiden kunnioitus ja usko Jumalaan antaa pohjan elämälle. Harras tilaisuus päättyi Isänmaan virteen.

Lähialueen sukulaisten lisäksi mukana oli sukuun kuuluvia Helsingistä, Ilomantsista, Kuopiosta ja Vaasasta. Perinneruokailun lisäksi ohjelmaan kuului myös Haapajärven laulu, jonka on runoillut sihteerimme Pasi Jaakonaho ja säveltänyt edesmennyt Yrjö Liinaharja. Laulua on opetettu ja laulettu kouluissa jo 30 vuotta ja se kuuluu kotiseutujuhlien ohjelmaan, että laulun opetteleminen oli paikallaan. Uutta nähtävää edustivat sukutalon lähialueelle nousseet pari tuulimyllyä, joita on tarkoitus lisätä paikalle vielä kymmenen.

10. sukukokous

Jaakonahon suvun kantaisän Johan Sjöbergin syntymästä 300 vuotta, juhlakirja suvun uusilla henkilöpäivityksillä on valmis. Sukukirja julkistettiin ja pantiin myyntiin 5.8.2017 sukutalo Jaakolassa. Isonvihan jälkeen 1717 syntyneen kantaisän elämänvaiheista kerrotaan kirjassa ja asia huomioitiin myös sukujuhlan ohjelmassa. Tapaamiseen osallistui 34 henkeä.

Vuosikokouksen avasi ja puheenjohtaja toimi Paavo-Jaakko Jaakonaho. Vuosien 2015-16 toiminta- ja tilinpäätökset hyväksyttiin vastuuvapauksin. Toimintaa päätettiin jatkaa hyväksi osoittautuneella tavalla, kirjaaminen ja talousarvio jätettiin hallituksen tehtäväksi. Jäsenmaksuksi tuli 15 e/hlö. Uuden sukukirjan Pasi Jaakonaho esitteli kokouksen jälkeen ja esitti myös historiikin 22 v. ajalta.

Puheenjohtajana jatkaa Paavo-Jaakko Jaakonaho, varapuheenjohtajana Reko Kauranen, sihteerinä ja taloudenhoitajana Pasi Jaakonaho sekä Asko Häkkilä edustaa Hirsikangas / Jylkkiä, jatkavat edelleen Satu Jaakonaho, Risto Jaakonaho ja varalla Panu Jaakonaho. Toiminnan tarkastajina jatkavat Harri Harju ja Simo Jaakonaho, varalla Esa Kinnunen ja Niilo Jaakonaho.

Sukutapaaminen alkoi kunniakäynnillä Johan Johaninpoika Sjöbergin hautamuistomerkillä, jossa kukkalaitteen laskivat puheenjohtaja Paavo-Jaakko Jaakonaho ja sihteeri Pasi Jaakonaho, puheesaan varapuheenjohtaja Reko Kauranen muistutti, miten rajallinen aika on. Vaikeita aikoja ei kukaan voi vältää, ne vain annetaan. Yksi on kuitenkin varma asia, jokainen poistuu aikanaan maailmasta. Uskomalla Jeesuksen nimessä syntinsä anteeksi voi tulevaan vaikuttaa.

Juhlaohjelmassa seuran sihteeri Pasi Jaakonaho kertoi, mitä historiakirjat kertovat ajasta 300 vuotta sitten. Pitkästä ajasta Ruotsin yhteydessä ja mistä Isoviha sai alkunsa 1714 ja mitä sen jälkeen Venäjän vallan alaisena tapahtui. Parasta oli autonomisten valtio-oikeuksien saaminen.

Venäläinen sotaväki kohteli jokilaaksoamme julmasti ryöstämällä, tappamalla asukkaat ja polttamalla kaikki tielleen sattuneet talot. Kalajoelta joukot siirtyivät maitse tuhoamaan Kajanin varuskuntia ja matkalla tihutyöt jatkuivat samalla raivolla. Tämän seurauksena kurjistunut alueemme selvisi hitaasti. Esimerkiksi vuonna 1719 nykyisen Haapajärven alueen 30 talosta 24 oli ilman asukkaita. Vain kolme tilaa Haapajärven kylällä ja kolme Kuusaan kylällä toimivat. Vasta Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen uskallettiin piilopirteiltä tulla jatkamaan menetettyä elämää. Tällaiseen aikaan 1717 syntyi sukummekantaisä Johan Johaninpoika.

Venäläisten miehityksestä huolimatta Suomessa jatkui ruotsalaisten hallintomalli. Kaikki lait oli ruotsinkielisiä niin kuin virkakuntakin. Paikallisen puolustuksen nimissä 1734 perustettiin maamme jokaiseen kuntaan talonpoikien ylläpitämä ruotulaitos. Haapajärvellä toimi 54 ruotutilan seitsemän sotilastorppaa. Johan Johaninpoika Sjöberg asui Katteluksen ruodun sotilastorpassa 2. Tuju. Hänet oli otettu 14-vuotiaana ruotusotilaan varamieheksi mutta ruotusotilaana hän palveli 1738 - 1745.

Suomen onneksi kruunu ryhtyi asuttamaan maata perustamalla asutustiloja. Suur-Kalajoen historia kertoo, että Johan Sjöbergin Törmälä RN 21 perustettiin 1759, eli hän sai lisämaata omistamaansa Järvenpään torppaan. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Törmälän naapuriksi Kuusaan kylän puolelta Johanin poika Jaakob sai 1779 tilan Jaakonaho RN 33. Asutustoiminta Suur-Kalajoen alueella kannatti, sillä vuoteen 1860 mennessä alueen väkiluku kuusinkertaistui isonvihan jälkeisestä ajasta 24.000 asukkaaseen. Menneidenpolvien kunniaksi laulettiin Haapajärven laulu.